Tukkairti: VÄRIOPPITEHTÄVÄ 9.12

1.MÄÄRITTELE MIKÄ ON VALO

-> Sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.

2.MÄÄRITTELE SPEKTRI

->Spektri (=kirjo) on yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen. Esim. sateenkaaressa värit tulevat valon spektrin jakautuessa. Valon eri aallonpituudet taittuvat eri tavoin ja silmä erottaa ne eri väreinä.

3.MITEN NÄKÖAISTIMUS SYNTYY

-> Kuva näkemisestä muodostuu verkkokalvolle. Sarveiskalvo ja mykiö taittavat valonsäteitä, nämä säteet taittuvat verkkokalvon näön alueelle, kun silmä on normaalitaitteinen. Verkkokalvon näköaistisoluissa valonsäteet luovat valokemiallisia muutoksia.
Muutokset tuottavat sähköimpulsseja ja ne siirtyvät näköhermon kautta aivojen näkökeskukseen. Näkökeskus käsittelee tietoa, jonka seurauksena näköaistumus tulee aivojen tuottamana tuloksena (mukana useita aivoalueita).
Silmäpohjassa on kahdenlaisia näköaistinsoluja: Tappi- ja sauvasoluja. Tappisoluja on n. 7 milj. ja ne sijaitsevat silmän takaseinässä (tarkkanäkö alueella). Tappisolujen asnsiosta näemme päivänvalossa ja erotamme eri värit. Sauvasolut mahdollistavat hämäränäön, niitä on n.130 milj.
Silmät tuovat näkemänsä verkkokalvolle ylösalaisin, aivoissa kuva kääntyy oikeinpäin.

4.SELITÄ VÄRISOKEUS

-> Värisokeutta on monenlaista

Täysin värisokea ihminen ei näe ollenkaan värejä, ainoastaan erottaa eri tummuusasteet ja näin ollen näkee maailman mustavalkoisena.
Värinäön heikkouksen omaava ihminen näkee joitakin värejä. Yleisin näistä on puna-vihersokeus, ja tästä kaksi muotoa:

puna-vihersokea ei erota koskaan punaista ja vihreää
puna-vihersokea ei erota punaista ja vihreää, vain niiden ollessa vierekkäin

-> Näön ollessa normaali verkkokalvon valoherkät tappisolut silmässä reagoivat valon eri aallonpituukseen ja tunnistavat ne väreinä. Värisokean jokin tappisoluista saattaa olla viallinen tai puuttua kokonaan.

6.VALONSÄTEIDEN KOHDATESSA ERILAISIA PINTOJA NE HEIJASTUVAT ERI TAVOIN, POHDI KUVIN MILLAISIA AISTIMUKSIA NE ANTAVAT ERILAISTEN KAMPAUSTEN PINNOILLA, ESIM. SILEÄSSÄ JA ROSOISESSA KAMPAUKSEN PINNASSA.

->Sileässä kampauksessa valonsäteet heijastuvat tasaisesti pinnasta, tulo- ja heijastuskulmat ovat myös yhtäsuuret. Jos pinta on epätasainen (rosoinen), ei heijastuslaki päde.

SILEITÄ KAMPAUKSIA :

http://www.lily.fi/sites/lily/files/user/5410/2012/09/2wpqicn.jpg

http://oi25.tinypic.com/28i515g.jpg

http://files.kotisivukone.com/files/studiolilia.kotisivukone.com/.album/1371319438548_1_large.jpg

ROSOISIA KAMPAUKSIA :

http://glitter.fi/files/2014/07/MG_3273-copy.jpg

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCKbpZIvxHkHkZtyR9gkKzKmNXzMRBW2HjjvsK2mi5xnAsrdHF2XG564xjW0bQaxqHATEACGWvFPTZna8rLOTfSPiyAwggQIYH7SG04MOZfueE6qXQx6zn-PMy_QZENOnJBUWVlMohbRsg/s1600/IMG_1419.jpg

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLyjCpazHEDX8VY88OIoeFRDZre2L7AXN2VuS_DxCALBEKoknFXwbWmVCvdcgGtD85kD-48sO2f-ttSxNg9n7r5PJL2iJUroPzoXfzpYga8o434gUu3UFKeG3rqAQYGPFGHwFEgrgYVAc/s640/2013-02-13+kampausuus.jpg

7.MÄÄRITTELE KÄSITTEET HIUSVÄREISSÄ, TEE PIENI SELVITYS JA ETSI KUVIA HIUKSISTA ESIMERKEIKSI